Suomen Express-purjehtijat

Luokkaliiton verkkosivut siirtyivät vuodenvaihteessa uudelle sisällöntuotantoalustalle (WordPress) ja samalla ulkoasu pistettiin uusiksi. Kaikki vanha sisältö, mukaanlukien Express Wikiin kirjoitetut kolme artikkelia on siirretty uudelle alustalle ja löytyvät samalla haulla kuin muutkin sivut. Uudistuksen tavoitteena on sisällöntuotannon helpottamisen lisäksi antaa vireä kuva luokkaliiton aktiivisuudesta.

Sisältö on jaoteltu hieman eri tavalla kuin vanhassa sivustossa. Uusi sivusto on jaettu neljään pääosioon (etusivu, vene-sivu, luokkaliitto-sivu ja kilpapurjehdus-sivu). Idea on, että em. pääosioissa julkaistaan hitaasti muuttuvaa tietoa veneestä, luokkaliitosta jne. Uutiset ja muu lyhytikäinen tieto julkaistaan artikkeleina, jotka on luokiteltu kisaraportteihin, tuloksiin, sekaviin (eli vaikeasti kategorisoitaviin) ja tuunaukseen (eli veneen virittelyä koskeviin artikkeleihin) jne. Luokittelujen pitäisi olla melko itsensä selittäviä. Ellet heti paikallista etsimääsi, niin kokeile ensin hakutoimintoa (oikeassa ylänurkassa purjekuvan alapuolella). Ellei haku paikallista etsimääsi, niin ota yhteyttä osoitteeseen webmaster “ät” expresspurjehtijat.net

Uusi alusta ei kuitenkaan pysty tuottamaan kuin nätin käärepaperin,  sisältö eli hauskasti kirjoitetut kisaraportit tarvitsevat edelleen kirjoittajiaan, valokuvat ja videot kuvaajiaan. Webmasterina voin kyllä julkaista, editoida ja antaa viimeisen silauksen, mutta ilman voittajien kirjoittamia kisaraportteja ja tee-se-itse-miesten tilityksiä varustelukilvasta sivusto ei voi jatkaa kunniakkaita perinteitään.

Valokuvien julkaisemista varten olen perustanut Express-purjehtijoiden Picasaweb-sivuston, jonne toivon kaudesta 2010 lähtien hajautetusti vietävän kuvia kisoista ja muista tapahtumista. Kuvat ja videot ovat olennaisia mausteita kertomuksessa Expressin menestystarinassa.

Manne, webmaster 2009-

Veneet on nostettu talviteloille ja kesä on muisto vain. Puolisen vuotta pitäisi saada aika kulumaan mennyttä kautta muistellen ja purjehduksen teoreettista puolta treenaten.

Ensi kaudella on tiedossa ainakin yhdistetty Ruotsin ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailu Ruotsin länsirannikolla, Marstrandissa. Vajaa 60 venekuntaa on ilmoittanut osallistuvansa, joten jos joku suomalainen venekunta kaipaa kovaa vastusta ja isoa fleetia, niin tuon paremmaksi ei Express-kisa parane!

Kotivesillä on ensi kaudeksi odotettavissa uusia venekuntia. Syksyllä oli laskujeni mukaan ainakin seitsemän Expressiä vaihtamassa omistajaa. Uusien venekuntien kouluttamiseksi on suunniteltu järjestettävän treenejä ensi kesänä. Tästä tarkemmin keväällä. Jos et ole vielä Express-purjehtija, niin nyt jos koska kannattaa hankkia vene ostajan markkinoilta ja liittyä mukavaan joukkoon.

Tarkemmat tiedot yksityiskohtaisessa tulostaulukossa. 

Kiran pojat myhäilevät tyytyväisinä: Kalle Metso, Kristian Thomasson, Tero Aulanko, Tuure Ala-Paavola. Kuva © EMK/Paul Andersson

Espoo GP:tä odotettiin taas innolla. Sääennustus lupaili viikolla leppoisaa keskikeliä ja samanlaisessa kelissä vene oli saatu kulkemaan hyvin edellisissä KoPu:n tiistiksissä. Mahdollista vauhdin paranemista ihmeteltiin; olisiko syynä ollut pelkästään tiistaina pesty pohja vai fokan laskeminen aikaisempaa lähemmäs kantta. (Varovaisina miehinä teimme vain yhden muutoksen kerrallaan: Keväällä skuuttipisteet alemmas ja elokuun lopussa purje ).

Ennakkotietojen mukaan kisaan oli ilmoittautunut vain viisi Expressiä (missä muut???). Onneksi myös Maximus ilmaantui kuudentena paikalle. Ennen kisaa spekuloitiin ranking-sijoituksilla. Järnet olisi tarvinnut rankingin voittoon vielä muutaman veneen lisää kisoihin. Näin ollen ranking-taisto oli meidän ja Yolan välinen. Parempi Espoo GP:ssä voittaisi rankingin. Vaikka tiistiksissä tuntui kulkevan, vauhtimme riittävyys jännitti. Yola ja Järnet ovat perinteisesti olleet varsin vakuuttavia nimenomaan kevyemmässä kelissä – olo olisi ollut levollisempi hiukan runsaammassa tuulessa.

1. lähtö

Lauantaina aamulla rata-alueelle purjehtiessa tuuli mukavasti etelän puolelta noin 7 m/s. Vene tuntui hyvältä keskikelin säädöillä. Lähtöä kohden tuuli heikkeni hieman aamusta. Pientä hämmennystä lähtökuvioihin saatiin kun varoitusviestiä ei annettukaan edellisen luokan lähtiessä, vaan ilmeisesti vasta minuutin päästä siitä. Emme tietenkään huomanneet tarkistaa luokan lipun nousemista. Valmiusviestin aikoihin tilanne alkoi vähitellen valjeta. Hämmennyksestä toivuttuamme onnistuimme saamaan hyvän lähdön veneen päästä vapaisiin tuuliin. Järnet oli alapuolellamme ja Yola hiukan kauempana Järnetin alapuolella. Hetken purjehdittuamme Yola käänsi kohti lähtölinjaa. Lähdöstä oli annettu yksittäinen palautusviesti ja Yolassa oli ilmeisesti päätelty, että myös he olivat varastaneet palautusviestin jäädessä ylös yhden veneen käydessä jo kiertämässä takaisin linjalle. Ensimmäinen lähtö oli heidän kannaltaan käytännössä ohi, niin suuren etumatkan he muille antoivat. Myös koko kisan kannalta tämä saattoi olla ratkaisevaa. Pienen trimmailun jälkeen tuntui, että vauhtimme oli parempi kuin Järnetillä. Olimme nopeampia kuin muutkin kilpakumppanit ja ylämerkillä oli jo saatu selvä rako muihin. Myös samassa lähdössä lähteneet X-79:t ja FE83:t olivat perässä. Kärjessä olikin helppo purjehtia vapaissa tuulissa rauhassa muilta. Lähdön loppua kohden tuuli alkoi heiketä lisää ja lenssillä vanhassa aallokossa meno oli jo aika nihkeää. Johto saatiin kuitenkin säilytettyä maaliin asti. Järnet tuli toisena ja Maximus kolmantena.

2. lähtö

Toisen lähdön aikana tuuli enää 2–3 m/s ja mietimme jo rikin löysäämistä, mutta jätimme sen kuitenkin ennalleen. Onnistuimme taas lähdössä veneen päästä. Vauhti muihin nähden oli edelleen hyvä ja ylämerkillä oli turvallisen tuntuinen rako. Tuuli heikkeni ja lenssillä aallokko löi purjeita tyhjäksi. Yritimme pitää sekä expressit, että X-79:t poissa tuulestamme ja itsemme alapoijun ja Järnetin välissä. Toisen kryssin alussa menimme ensin oikealle mistä näytti tulevan uutta tuulta. Kun pääsimme mielestämme jo riittävästi tuuleen, käänsimme vasemmalle. Järnet ei houkuttelusta huolimatta seurannut keskelle rataa. Vauhtikin alkoi osoittaa hyytymisen merkkejä ja päätimme palata vahtimaan Järnetiä. Lähdimme takaisin oikealle, mutta kun seuraavan kerran kohtasimme, Järnet oli jo tasoissa ja me väistämisvelvollisia. Niinpä käännyimme Järnetin eteen alle luottaen hyvään vauhtiimme. Ajoimme hiukan alemmas ja vauhtimme olikin selvästi parempi. Ylämerkille tultaessa rakoa oli syntynyt yllättävän paljon ja loppu olikin helppoa. Yllätykseksi alamerkillä lautakuntavene näytti S-lippua ja maali oli (kuten purjehdusohjeissa sanottiin) merkin ja lautakuntaveneen välissä. Tämän selvisi meillekin vasta tultuamme maaliin. Järnet tuli toiseksi. Loput neljä venettä tulivat yhdessä nipussa maaliin, Milla ensimmäisenä. Ainakaan kaikki veneet eivät tainneet huomata radan lyhentämistä keskittyessään “ruuhkaiseen merkinkiertoon”.

3. lähtö

Tuuli virisi hiukan ollen noin 3 m/s. Mielestämme poijun pää oli nyt edullisempi ja pyrimme lähtemään sieltä. Pääjoukko oli onneksemme veneen puolella linjaa. Saimme hyvän raon ja ajoimme kohti poijua kiihdyttäen. Alapuoleltamme tullut Milla esti loppukiihdytyksen, mutta saimme kuitenkin hyvän lähdön heidän yläpuoleltaan ja pääsimme muilta karkuun vapaissa tuulissa. Ylämerkille ehdimme ensimmäisinä pienellä erolla Yolaan. Lenssillä saimme pidettyä eron ja toisella kryssillä ja lenssillä pystyimme jo vahtimaan/pitämään Yolaa takana. Pientä päänvaivaa aiheutti X-tas, joka toisella ylämerkillä oli kannassamme kiinni. Hiukan pelkäsimme, että pääsevät lenssillä nopeampina sotkemaan kuvioitamme ja Yola kuittaamaan tilanteessa. X-tas pysyi kuitenkin kierrossa ulkopuolellamme ja ajelimme rinnakkain alamäen. Heilläkin oli selkeä kaula takaa-ajajiin, eikä pakottavaa tarvetta ohitukseen. Maalissa Yola toinen, Järnet kolmas. Kolmella lähtövoitolla tilanne ensimmäisen päivän jälkeen oli kannaltamme jo oikein mukava.

4. Lähtö

Hyvän lähdön jälkeen on helppo jatkaa. Kuva © EMK/Paul Andersson

Sunnuntaiksi ennustettiin koko päivälle 7 m/s lounaasta. Radalle purjehdittaessa vene tuntui hyvälle emmekä kiristäneet vantteja. Lähdössä tuulta oli noin 6 m/s. Veneen pää oli mielestämme parempi. Päätimme kuitenkin välttää riskejä ja yrittää vain etsiä sopivaa rakoa vaikka hiukan keskemmältä linjaa. Veneen päähän ei kuitenkaan muodostunut ruuhkaa ja päädyimme lähtemään sieltä. Yola näytti kuitenkin sulkevan kaistan veneen vierestä, mutta onneksemme he olivat etuajassa ja joutuivat lähes parkkeeraamaan lähelle linjaa, jolloin veneen viereen avautui sopiva rako. Pääsimme vauhdilla Yolan rinnalle ja hetken päästä sen verran edelle, että saimme karistettua heidät kannoiltamme. Vauhtimme oli edelleen hyvä ja ylämerkille tulimme ensimmäisinä. Hetkellisen hämmennyksen aiheutti ylämerkin ajelehtiminen. Viimeisellä nostolla pääsimme hiukan onnekkaasti suoraan levittäjälle ylämerkin jäädessä selvästi alapuolellemme. Sen jälkeen oli jälleen helppo säilyttää ero ja purjehtia voittoon. Myös X-79:t ja FE83:t jäivät tässäkin lähdössä taakse.

Julle särmänä keulassa Yolan valmistautuessa alamerkin kiertoon. Kuva © EMK/Paul Andersson

5. lähtö

Tuuli yltyi ja riki/trimmi olisi jo pitänyt säätää kovaan keliin. Lähtökuvioissa alkoi olla vauhtia. Ensimmäinen startti(yrityksemme) veneen vierestä onnistui hyvin, mutta harmiksemme lähdöstä tuli yleinen takaisinkutsu. Toisella startilla päästiin liikkeelle, mutta olimme veneellä myöhässä FE83:n perässä. Heillä ei kuitenkaan ollut vauhtia ja pääsimme pujahtamaan alakautta ohi. Kun saimme karistettua heidät, vendasimme oikealle pääjoukon jatkaessa vasemmalle. Ylämerkille tultaessa X-79 (X-tas) oli edellä, mutta muut perässä. Rakoa ei kuitenkaan ollut paljon. Lenssillä yritimme päästä sisäpaikalle X-79:iin nähden, mutta he pystyivät pitämään johtonsa alamerkille ja tekivät vielä hyvän merkin kierron. Kierron jälkeen olimme heidän perässään hiukan alapuolella. Sinne emme halunneet jäädä ja käänsimme vasemmalle. Vastaan tuli kuitenkin paljon veneitä lenssillä ja meno tuntui erittäin tahmealta. Päätimme jostain syystä kuitenkin jatkaa vasemmalle vaikka Yola ajoi oikealle. Kun kohtasimme Yolan ennen ylämerkkiä, pääsimme vielä juuri heidän edestä, mutta nyt arvioimme leikarin väärin ja ajoimme reilusti pitkäksi Yolan päästessä nostamaan suoraan merkille. Lenssillä yritimme vielä päästä Yolan rinnalle sisäpaikalle ja välillä jo näytti että saisimme peiton. Yola pääsi kuitenkin ajamaan lopun paremmin hyvällä leikkauskulmalla. Teimme vielä huonon merkinkierron ja mahdollisuudet puhtaaseen sarjaan menivät. Lähdön kolmas oli tasaisen varmasti purjehtinut Järnet.

Kokonaisuutena kisa meni varsin nappiin. Kryssivauhtimme oli erittäin kilpailukykyinen ja kun kerrankin lähes kaikki startit onnistuivat hyvin eikä tuulikaan aiheuttanut suurempia yllätyksiä tuli kisan voitto suht suurella marginaalilla. Yolalla ja Järnetillä oli tiukkaa vääntöä kakkossijasta ja Milla, 4Play ja Maximus olivat puolestaan yhden pisteen sisällä. Tähän kun lisätään loistava purjehdussää ja onnistuneet järjestelyt oli Espoo GP taas kerran oikein mukava viikonloppu.

“SIELTÄ TULI VIELÄ SE [...] JÄRNET”

• Tulokset

Mitalistit vasemmalta. Kuva © Eric Welin
Kira: Tero Aulanko, Tuure Ala-Paavola, Kalle Metso, Kristian Thomasson,
Järnet: Petri Eväsoja, Mats Welin, Lauri Pimenoff, Ville Voltti
Yola: Julle Pulkkinen, J.V.Alanko, Etti Raappana, Janne Laaksonen

SM-Kisat 2009 alkoivat Järnetin kohdalla huonoilla uutisilla. Veneen osakas ja takavuosien pinnamies Ricke ilmoitti minulle torstaina puolilta päivin, että koko hänen perheensä oli sairaana ja ettei pystyisi ajamaan kisaa. Minua harmitti kuin pientä oravaa, koska olin Tukholmassa uusi fokka auton kattotelineellä. Kenet saisin päivän varoitusajalla ajamaan kisaa? Muistin lopulta, että Villen kanssa oli jo pari vuotta aikaisemmin puhuttu siitä, että olisi hauskaa joskus kilpailla samalla veneellä. Soitin ja Ville lupasi tulla. Kisamiehistö oli näin ollen Mats, Ville, Petri ja Lauri. Perjantaina viideltä tavattiin NJK:lla, meidän oli tarkoitus treenata ja siirtää vene HSS:lle. Kun tyhjensin venettä satoi kaatamalla ja ukkosti, mutta hirmusää onneksi meni ohi noin tunnissa, sen jälkeen tuli miltei pläkä. Loistava treenisää. Saimme kuin saimmekin Järnetin kisasatamaan HSS:lle.

SM-kisojen ratkaisun hetket Järnetin mukaan:

Lauantai 1. lähtö

Pääsimme ensimmäiseksi ekalla kryssillä Villen hienosti ottaman lähdön jälkeen. Lenssillä Lurifax pääsi aivan perälautaan kiinni, mutta pysyi vielä niukasti takana alamerkinkierrossa. Toisen lenssin päätteeksi Lurifax väänsi itsensä vastaanpanemattomasti takaa sisäpaikalle ja ohi.

Kryssillä päätimme mennä vasempaan laitaan Lurifaxin kanssa ja päästimme Kiran menemään oikealle, jossa veti paremmin. Lopulta myös Kira ohitti meidät ja tulimme kolmantena maaliin. Sijoitus ei tuntunut hyvältä aloitukselta, kun käden ulottuvilla olisi ollut paljon enemmän.

Lauantai 2. lähtö

Kahden tunnin erittäin pitkältä tuntuneen odottelun jälkeen saimme loistavan lähdön lähellä poijua ennen letkaa, joka oli hieman myöhässä linjalla. Tuulen kääntymisen johdosta rata oli vino ja jonossa ajellessa kukaan ei missään vaiheessa päässyt hengittämään pahasti niskaan. Lähdössä otettu etu säilyi maaliin. Ensimmäisen päivän jälkeen olimme toisena pisteen Lurifaxin perässä. Kaikki oli vielä mahdollista. Toisaalta Kira oli kahden ja Yola kolmen pisteen päässä, eli varaa ryssimiseen ei ollut.

Sunnuntai 3. lähtö.

Viivyimme liian pitkään haistelemassa tuulia emmekä ehtineet löytää itsellemme sopivaa lähtökaistaa. Seurauksena sikahuono lähtö yläpuolella olleiden veneiden sääntörikkeellä höystettynä. Syylliset kuittasivat pyörimällä ja ottamalla lähdön uusiksi.

Eka kryssi meni kuitenkin hyvin ja ylämerkillä olimme jo viidentenä melkein Lurifaxin perälaudassa. Kärjessä ajoi Yola. Levittäjän alussa saimme niukasti puikattua keulamme Lurifaxin alapuolelle ja sisäkaista oli vapaa.

Sivutuulilegin puolivälissä meidän ulkopuolella oli Lurifax, Flash Gordon ja Bastardo rinnakkain, kaikki suunnilleen samassa liikkeessä. Pyysimme toistuvasti Lurifaxia ja muitakin nousemaan pois tieltä, mutta mitään ei tapahtunut. Lopulta Lurifaxin puomi päätyi meidän vanttien väliin ja tarttui niihin sekä spinnuskuuttiin, mistä protestoimme. Kehotimme Lurifaxia protestoimaan Flash Gordonia, jos se ei antanut tilaa, mutta Lurifax ei sitä jostakin syystä halunnut tehdä. Tilanne oli jo rauennut poijulle tultaessa ja jiippasimme sisäpaikalta ohitse muista kolmesta veneestä. Saimme hyvän kaistan ja spinnun vetoon. Takaa kuulin jonkun kiroilevan, että “sieltä tuli vielä se [...] Järnet” kun kiertoa puitiin takana olevissa veneissä. Tämä jäi soimaan korviini. Lauri ei nähnyt mitään 720 manöövereitä takanamme, vaikka rikkeitä oli esiintynyt. Tämäkin ihmetytti.

Lähdimme lenssillä saalistamaan Yolaa, joka tuntui ajaneen tuulireikään meidän alapuolella. Alamerkillä olimme johdossa ja kun tuuli oli jälleen kääntänyt radan aivan vinoksi, lähtövoitto näytti melko varmalta. Poijulla teimme u-käännöksen ja lähdimme takaisin ylämerkkiä kohti. Hetken aikaa ajettiin näin, kunnes meille valkeni lautakunnan erikoinen. Rataa, jota ei orderien mukaan muuteta lähdön jälkeen, oli muutettu sen jälkeen kun aloitimme kryssin. Vendasimme mutta muut olivat jo selvästi oikealla ja me yksin vasemmalla. Lurifax, Yola ja 4Play menivät kaikki meistä ohi. Veneessä alkoi ilmetä keskittymisvaikeuksia tilanteen johdosta ja hyvityspyyntökin oli jo liipasimella. Hyvityspyynnössä olisi ollut riskinä koko lähdön mitätöiminen ja siten koko sm-kisan mitätöityminen, joten ei voinut kuin antaa asian olla. Kiran editse onneksi sentään ehdimme. Muut olivat jo menneet, joten jäimme vahtimaan Kiraa, joka oli pisteissä lähimpänä meitä. Viimeisellä lenssillä ajoimme vasemmalle ja kuittasimme oikealle ajaneen 4Playn. Kolmantena maaliin.

Maaliin- ja satamaantulon jälkeen jätimme protestimme Lurifaxia vastaan. Protestikäsittelyssä kuultiin varsinaisten osapuolten lisäksi kolmea todistajaa, joista yksi oli poijuveneestä käsin tilanteen nähnyt tuomariston jäsen. Kaikkien osapuolten ja todistajien kertomukset tapahtumista olivat aika lailla samat, mikä ei taida olla kovin yleistä protestikäsittelyissä. Protesti hyväksyttiin ja Lurifaxilta meni jo toinen mitali hylkäyksen takia. Päätöksen saatesanoissaan protestilautakuntakin ihmetteli, miksi pöydällä oli vain yksi protesti eikä kolmea. Tuomariston mukaan meille “opiksi ja ojennukseksi”, muidenkin veneiden olisi pitänyt protestoida, jolloin Lurifax (ja Flash Gordon) olisi luultavasti vapautettu ja Bastardo luultavasti hylätty, ellei heti rike- ja protestitilanteen jälkeen olisi tehnyt 720 liikettä.

Pitkäaikainen unelmamme Suomen mestaruudesta täyttyi lopulta. Palkintojenjaossa kilpailupäällikkö Kimmo Kienanen kiteytti kilpailut hyvin sanomalla, että purjehdukset vietiin läpi erittäin vaativissa olosuhteissa eli hyvin kevyessä ja shiftailevassa tuulessa. Olen samaa mieltä.

Kiitos kaikille kanssakilpailijoille erittäin jännittävistä kisoista.

Mats
s/y Järnet FIN 571